• Articles
• admin

the sound had been seted for the day ’s racing when Belgium’ s favourite son, Wout van Aert, in the Monseigneur Ladeuzeplein fan zone for the pre-race rider sign-on – but little could have maned me to the intensity of watching the World champions in Flanders.

20 vuoden tauon jälkeen worlds palasi Belgiaan vuodeksi 2021 ja yleisön reaktio van Aertin noustessa lavalle oli erilainen kuin mikään, mitä olin koskaan nähnyt tai kuullut pyöräkisassa.

Flanders ei ainoastaan isännöinyt maailmoja, vaan van Aert oli vedonlyöjien suosikki miesten kisaan. Ja he tukivat ratsastajaansa kaikella sillä hartaudella, mitä pyöräilyhullulta, puolueelliselta ihmisjoukolta voisi odottaa pyöräilyn henkisessä kodissa.

olin onnekseni Leuvenissa UCI: n maantieajon maailmanmestaruuskisoissa 2021 ja päätin uppoutua mahdollisimman täydellisesti Belgian pyöräilykokemukseen.

vaikka olen ajallani käynyt useammassa kuin muutamassa maantiekisassa, fokukseni on aina tuoda teille, rakkaat lukijamme, parhaat pro bike-galleriat ja tekniikkauutiset lajin terävästä päästä. Tämä tarkoittaa, että aikani kuluu stressaantuneiden mekaanikkojen kiusaamiseen joukkueen busseissa ja hikoiluun lehdistöhuoneessa.

Covid on kuitenkin muuttanut koko suurkilpailujen asetelmaa, sillä pääsy joukkueisiin on katkaistu lähes kokonaan.

tällä kertaa olin ollut Belgiassa pyörälähdössä (siinä kaikki, mitä voin sanoa tästä nyt…), ja outer Leuvenin hienoimpien bergien kolistelun välissä olin onnistunut nappaamaan pätkiä junioreiden, alle 23-vuotiaiden ja naisten kisoista, mutta tartuin tilaisuuteen viettää täysi päivä seuraten sunnuntaina miesten eliittikisoja.

käy ilmi, ettei ole parempaa paikkaa katsoa MM-kisoja kuin Belgiassa. Tämän opin kolmelta päivältä Flanderissa.

maailmat ovat todellinen kestävyyskoe

mm – maantiekisat ovat tunnetusti pitkät – 268 kilometriä vuoden 2021 miesten Eliittikisojen tapauksessa-ja todellinen kestävyyskoe lajin parhaille ratsastajille.

käy kuitenkin ilmi, että kyseessä ei ole vain ratsastajien pitkä päivä.

kroonisesta nestehukan pelosta kärsivä väkijoukko tyhjensi jo paikalliset kaupat oluesta täydet seitsemän tuntia ennen kuin kisan viimeiset kierrokset oli määrä vyöryä kaupunkiin. Reitin Keskeiset näköalapaikat varmistettiin yhtä innokkaasti.

tämä sitoutuminen sekä päiväsaikaan juomiseen että katsomiseen on merkittävää – arkiselle belgialaiselle pyöräilyfanille kyseessä on koko päivän kestävä tapahtuma, joka vaatii selvästi huomattavaa kestävyyttä.

valmistelu on avainasemassa

arviolta miljoona katsojaa oli Flanderissa seuraamassa sunnuntain kisaa.

sen lisäksi, että Belgian pyöräilyn superfaneista parhaiten valmistautuneet olivat varastoineet olutta jo varhain, he olivat tuoneet mukanaan myös tuoleja tai tikkaita varmistaakseen, että he näkivät vilauksen toiminnasta.

taitettava tuoli oli myös pakollinen varuste jokaiselle, jonka kyky juoda seitsemän prosentin Belgialaisoluita muistuttaa enemmän tunnin cyclocross-kilpurin kestävyyttä kuin kuuden tunnin maantieajon maailmanmestarin.

juhlapuku

puvuilla on myös suuri merkitys katsomiskulttuurissa.

minimissään mahdollisimman monen vapaan pyöräilyn lippiksen pinoaminen tuntui de rigueurilta maailmoille.

mutta ne, joilla oli korkea henkilökohtainen hikoilukynnys, menivät niinkin pitkälle, että hautautuivat taidokkaisiin ja monesti olutaiheisiin asuihin.

ratsastajien faniklubit ovat real deal

ilmiselvien Wout van Aert-fanien laumojen ulkopuolella uppouduin myös täysin vieraaseen rider-fanikerhojen käsitteeseen.

legioonalaiset vannoutuneet Sonny Colbrellin ja Peter Saganin fanit matkustivat kotikansoistaan reunustamaan teitä yhteensopivilla lipuilla, T-paidoilla ja hatuilla.

paras näistä tienvarsinäytöksistä oli kuitenkin valtava kuva, jonka oletan olevan Silvan Dillier, joka otti keskipisteen suuren sveitsiläisfanien joukon keskellä Leuvenin rautatieasemalla.

nämä ponnistelut eivät ole ilman palkitsevia-taidokkaat tukenäytökset ovat lähes taatusti blag sinulle lyhyt esiintyminen Eurosportissa, joka sijoittunee korkealle omistautuneen pyöräilyfanin palmaresiin.

Remco en Wout gaan voor goud

niille, jotka eivät ole osallistuneet suureen eurooppalaiseen maantiekisaan, on vaikea kuvailla sitä juhlatunnelmaa, jonka tämä kaikki reitin varrelle luo.

pääasiassa belgialainen yleisö oli puolenpäivän aikaan melko hyvin voideltu ja riemuissaan, ja nuoret ja vanhat fanit olivat helposti motivoituneita korvia huumaavaan ”Wout van Aert” – lauluun-huolimatta siitä, että pohjimmiltaan mitään ei tapahtunut siellä, missä he istuivat.

van Aertista puheen ollen, vaikka monialataustainen belgialainen on selvästi yksi pyöräilyn suurimmista tähdistä, en ollut oikein tajunnut, kuinka iso nimi hän oli kotimaassaan ennen kuin saavuin Leuveniin.

itse asiassa ei ole yhtäkään urheilijaa, jota kunnioitettaisiin aivan samalla tasolla kotimaassa Britanniassa. Hänet on nostettu lähes jumalankaltaiseen asemaan, joka on yleensä varattu kokonaisille joukkueille, ei yksilöille.

Van Aertin tähteys vain kohosi entisestään, kun lähdin etsimään ”Wout van Aertin laulua”, jota olin kuullut koko päivän – vain huomatakseni, että niitä on huomattavan paljon enemmän kuin yksi.

jotkut näistä ovat keränneet Youtubessa yli 180 000 katselukertaa.

tämä kletse Kieten tuorein hitti oli kuitenkin the standout from the day. Se räjähti parvekkeilta ympäri kaupunkia, enkä taida koskaan unohtaa hieman outoa musiikkivideota. Katso itse.

vaikka Mark Cavendishin ja Chris Froomen kaltaisista on tullut kotimaisia nimiä täällä Britanniassa, haastan teidät löytämään kummallekin omistetun kappaleen, saati sellaisen, joka on (lähes) kuuntelemisen arvoinen.

jos et ole käynyt Pyöräkisassa Belgiassa, mene!

virallisten fanialueiden ulkopuolella lähes kaikki, joilla oli talo reitin varrella, näyttivät käyttävän kisaa tekosyynä juhlia, kun maan tasossa olevat avasivat ikkunansa ohikulkeville faneille seuratakseen toimintaa olohuoneen televisiosta.

tunnelma oli sähköinen alusta loppuun – jotain, mikä on varmasti jäänyt kaikilta huomaamatta kuluneen puolentoista vuoden pitkälti katsojattomana kisakalenterina.

pyöräily ei tietenkään ole immuuni idioottien vaikutukselle, sateenkaaripaidan sykähdyttävään kisaan lähteneen Julian Alaphilippen kerrotaan osaltaan vaikuttaneen reitillä saamaansa pahoinpitelyyn.

vaikka kokemukseni rajoittui Leuvenin keskustaan, nämä fanit olivat pienessä vähemmistössä.

joka tapauksessa sillä, ettei van Aert sijoittunut niin hyvin kuin monet olivat odottaneet, ei ollut merkitystä.

tunteja kisan päättymisen jälkeen Belgialaisfanit lauloivat yhä hänen nimeään yhtä innokkaasti kuin päivän alussa, mikä todisti, että monille tulos oli toisarvoinen kuin juhliminen, ystävien kanssa hauskanpito ja maantieajon merkillepantavasta spektaakkelista nauttiminen.

kauan kestäköön se, enkä malta odottaa paluutani.