Etelämantereen suojeleminen-geopoliittinen haaste, jolla on suuret maailmanlaajuiset panokset
Etelämanner, valkoinen manner, on yksi maailman koskemattomimmista paikoista.
tämä eteläisen pallonpuoliskon valtava alue ja sitä ympäröivät vedet ovat ilmastojärjestelmämme olennaisia osia. Ne imevät lähes kolme neljäsosaa maapallon ylimääräisestä lämmöstä ja sitovat lähes kolmanneksen CO2: sta.
tämä hämmästyttävä alue on kuitenkin vaarassa. Ilmastonmuutoksella on näkyvä ja mahdollisesti peruuttamaton vaikutus meren eliöstöön ja biologiseen monimuotoisuuteen.
tutkijat nostavat nyt hälytystä, koska viimeisten 30 vuoden aikana Etelämanner on lämmennyt 1,8°C, mikä on kolme kertaa enemmän kuin maailmassa keskimäärin. Tämän seurauksena merijää heikkenee nopeasti.
tutkimus luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi
vuonna 2019 Belgica121-retkikunta tutki Länsi-Antarktiksen niemimaan merellistä biodiversiteettiä. Tavoitteena oli luoda yksityiskohtainen käsitys elävistä lajeista kyseisellä alueella, joka on erityisen altis ilmaston lämpenemiselle.
Bruno Danis, meribiologi ja Brysselin vapaan yliopiston professori, johti tätä valtuuskuntaa, joka keräsi yli 2000 orgaanista ja mineraalinäytettä. Tutkijat analysoivat niitä parhaillaan luodakseen erityisen tietokannan. Danis kertoo, että muutokset Antarktiksen niemimaalla näkyvät, ”erityisesti maaympäristössä”. Hän sanoo myös, että se on jopa tulossa näkyväksi meriympäristössä, koska heillä on järjestelmä, joka on ”rajattu jäätiköillä fiordeilla, ja jäätiköt sulavat, ne vetäytyvät joiltakin osin järjestelmästä.”
tutkimalla ilmastonmuutoksen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen tällä alueella tutkijat voivat ennustaa ekosysteemien kehitystä. Kuten Danis sanoo, ” Meillä on ekosysteemi, joka on alttiina nopeille muutoksille, joista meillä on merkittävä tiedon puute.”Hän uskoo, että tiedon puutteen vähentämiseksi he voivat käyttää tilastollisia malleja, jotka auttaisivat luomaan ennusteita”. Teoriassa nämä ennusteet tai ennusteet auttaisivat kansainvälistä yhteisöä tekemään tärkeitä päätöksiä siitä, miten eteläisen valtameren biologinen monimuotoisuus säilytetään.
ilmastonmuutoksen ohella myös liikakalastus on uhka tälle rikkaalle ekosysteemille. Yksi halutuimmista luonnonaarteista on krilli, pieni äyriäinen, joka on Etelämantereen valtameren ravintoketjun ytimessä. Valaat, pingviinit, hylkeet, merilinnut ja kalat syövät niitä.
Merten elollisten luonnonvarojen suojeluun ja alueen kalastuksen hoitoon tarvitaan
Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen suojelukomissio CCAMLR perustettiin vuonna 1982 Etelämantereen sopimusjärjestelmän puitteissa. Osana sen tehtävää on ottaa käyttöön Merten suojelualueita, MPAs-alueita. Nämä MPAs-sopimukset voidaan kuitenkin luoda vain, jos kaikki jäsenet ovat yksimielisiä.
tähän mennessä on nimetty vain kaksi suojelualuetta, toinen Rossinmerellä ja toinen eteläisillä Orkneysaarilla Etelähyllyllä. EU on ehdottanut kahta uutta MPAs-sopimusta, joita sen jäsenvaltiot tukevat. Toinen niistä on itäisillä vesillä ja toinen Weddellinmerellä. Kolmannen MPA-ehdotuksen ovat esittäneet myös Argentiina Ja Chile Antarktiksen niemimaan länsiosassa ja Scotian kaaren eteläosassa. Jos nämä kolme uutta ehdotusta hyväksytään, niiden osuus maailman valtameristä olisi 1 prosentti.
osana biologista monimuotoisuutta koskevaa eurooppalaista strategiaa 2030 eteläisen valtameren suojelu on EU: n ja sen jäsenvaltioiden ensisijainen tavoite. Euroopan tukemaa MPA-suunnitelmaa tukevat myös Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti, Uruguay, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Kiina ja Venäjä ovat vastustaneet ehdotuksia alueella harjoitettavan kalastuksen vuoksi.
yhdessä
valitettavasti Etelämantereen säilyttäminen on vähän kuin maailmanlaajuinen shakkipeli. Euroopan unioni kannattaa kunnianhimoista suunnitelmaa historian suurimman suojellun merialueen luomiseksi, mutta sen saavuttamiseksi ympäristö-ja Valtamerikomissaari Virginijus Sinkevičius tarvitsee vahvoja liittolaisia.
hän kertoo, että ” suojelualueet varmistavat, että luonto voi periaatteessa levätä ja olla koskematon ihmisille. Luonto ei tarvitse lisätoimia, lisäpaineita. Hänen mielestään EU: n on saatava venäjä ja myös Kiina kollegoineen vakuuttuneiksi siitä, että asia on heillekin ensisijainen.”
Genéviève Pons, Eurooppa-ajatushautomon pääjohtaja Jacques Delors on samaa mieltä. Hänen mielestään ” Kiinan pitäisi tarttua tilaisuuteen ottaa johtava rooli ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden suojelussa eteläisellä valtamerellä.”Hänen mukaansa kaiken muun tekeminen olisi täysin ristiriidassa Kiinan hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä-tavoitteen kanssa, johon Kiinan presidentti Xi Jinping sitoutui YK: n yleiskokouksessa syyskuussa 2020.
Venäjästä hän sanoo, että he allekirjoittivat ensimmäisten joukossa Antarktiksen sopimuksen, joka on peräisin joulukuulta 1959. Se tapahtui kylmän sodan aikana. Hänelle ja monille muille tämä tekee Etelämantereesta ” maanosan, joka on omistautunut rauhalle ja tieteelle.”
kansalaisyhteiskunnan rooli
kilpajuoksussa Etelämantereen ekosysteemin suojelemiseksi kansalaisyhteiskunnalla voi myös olla tärkeä rooli. Euroopassa ja Amerikassa on käynnissä useita aloitteita, joilla pyritään saamaan enemmän tukea CCAMLR: n seuraavan kokouksen esityslistalla oleville ehdotuksille lokakuussa. Merensuojelua edistävä kansainvälinen järjestö Sea Legacy kannattaa pehmeää voimalähestymistapaa.
Cristina Mittermeier, toinen Sealegacyn perustajista kertoi, että ” on meidän muiden asia olla hyökkäämättä liikaa Venäjää ja Kiinaa vastaan, vaan kehottaa niitä toimimaan oikein.””Tarvitsemme julkista tukea. Valtava joukko yksilöitä ympäri planeettaa on valmis ryhtymään toimiin”, hän lisäsi.
järjestöllä on teknologia-alusta nimeltä OnlyOne, jossa heillä on vetoomus, jossa CCAMLR: ää pyydetään ”nopeuttamaan, nopeuttamaan päätöstä Etelämantereen suojelusta.”
merensuojelualueet eivät ole suora ratkaisu ilmastonmuutokseen, mutta ne voisivat auttaa luomaan sietokykyä auttaakseen ekosysteemiä sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen. Monet tutkijat ja poliittiset päättäjät ovat vaatineet, että vähintään 30 prosenttia valtameristä suojellaan vuoteen 2030 mennessä, mikä tavoite voisi turvata planeettamme pitkän aikavälin terveyden.