• Articles
• admin

tämä viesti ilmestyi alun perin Capital käännökset ja se on uudelleen luvalla.

ellei ole opiskellut oikeustiedettä, on melko hankalaa osata erikoistua oikeustieteelliseen kääntämiseen, saati löytää relevanttia korkeatasoista koulutusta. Onneksi, Roehampton yliopiston symposium perjantaina 9 tammikuu 2015 tulossa oikeudellinen kääntäjä käsitellään monia kysymyksiä, jotka koskevat parhaita tapoja hankkia runsaasti tietoa ja taitoja, jotka ovat elintärkeitä tämän ratkaisevan alan teollisuuden. Tässä muutamia ytimekkäitä ideoita ohjelman kohokohdista erikoisalalle pyrkiville.

juridisen käännöksen Ammattimaistaminen – do or die

konferenssi pidettiin kirkkaana ja raikkaana talvipäivänä, ja ensimmäisen seminaarin piti Juliette Scott. Vaikka hänen puheensa nimi saattoi olla hieman dramaattinen, Juliette korosti aivan oikein sitä ongelmaa, että laillista kääntämistä ei pidetä ammattina verrattuna esimerkiksi lentäjään tai lääkäriin, mikä perustuu muun muassa julkiseen tunnustamiseen, työn monopoliin ja sääntelyelimeen, jotka kaikki tässä tapauksessa puuttuvat.ammattiin kohdistuvia uhkia on tunnistettu, kuten konekääntäminen, lehtitieto ja kääntäjät itse.

Lanna Castellanon lainaus (1988) kuitenkin vahvisti oikeustieteellisen kääntäjän uran todenperäisyyden: ”Ammattimme perustuu tietoon ja kokemukseen. Se on pisin Oppisopimuskoulutus kaikista ammateista. Vasta kolmekymmentä alkaa olla hyödyllinen kääntäjänä; vasta viisikymmentä alkaa olla parhaassa iässä.”

akateemisen maailman ratkaiseva rooli tuotiin esiin, erityisesti se, että akateemikot voivat osallistua käytäntöjen parantamiseen, innovaatioiden kehittämiseen, tiedon välittämiseen sekä teoreettisen ja ammatillisen koulutuksen tarjoamiseen.

Julietten seminaarista ei puuttunut poleemisia kysymyksiä: miten säädellään juridista kääntämistä? Pitäisikö CPD: n olla pakollinen ja kuka sitä valvoisi? Esitys toi kuitenkin selkeyttä moneen asiaan, nimittäin siihen, että parhaita lain kääntäjiä ovat lakimiehet, joista on tullut kielitieteilijöitä, tai kielitieteilijät, jotka ovat lähteneet opiskelemaan lakia. Riippumatta tarkka urapolku, oikeudellinen kääntäjät ovat itse vastuussa tehdä ammattinsa ammatti, yksi Juliette toistuva kohta on se on ”me ei niitä”. Erityisesti meidän on oltava ulospäin suuntautuneita ja otettava huomioon, miten pukeudumme, miten asemoimme itsemme, miten työpaikkamme on järjestetty ja miten verkkosivustomme ja markkinointimateriaalimme kohtaavat.

lopulta Juliette laati täydellisen 12 askeleen suunnitelman juridisen kääntämisen ammattimaistamiseksi:

1. Määrittele tilamme: henkilökohtaisesti, verkossa ja painettuna
2. tyydytä intohimomme CPD: hen
3. tee ammatillisista elimistä työtä puolestamme
4. käytä käytännesääntöjä tukena
5. Hanki arvovaltaa ja palkkiota toimillamme ja reaktioillamme
6. muuta pirstoutuminen vahvaksi yhteisöksi
7. jos akatemia ei vastaa tarpeisiimme, mennään into Academia
8. support regulation
9. get our faces out there
10. change terminology (from resource/freelancer to practitioner/Professional)
11. make sure we get the proper brief from our clients
12. Remember it ’ s about us not them

the reflective translator: planning and implementing a CPD programme for legal translation

If there was one seminar that delegates could come off thinking ’OK, now I know what I need to do to become a legal translator”, Karen Stokes oli se, joka tarjosi sitä.

aluksi käsittelemällä CPD-sykliä (oik.) Karen korosti kääntäjien ensisijaisia resursseja heidän pyrkiessään erikoistumaan oikeudellisiin käännöksiin. ensimmäiset hakusanat ovat Coursera, Open University OpenLearn ja FutureLearn. erikoisempia lähteitä ovat esimerkiksi Law Society Gazette, Institute of Advance Legal Studies ja Lexoligy.

ammatilliset tahot järjestävät usein lakiasioihin erikoistuneita kursseja yhdessä asianajajien tai juristilingvistien kanssa, ja on aina syytä muistaa tarkistaa ne ammatilliset elimet maissa, joissa on lähdekieliä, kuten Saksan BDÜ.

eräs valtuutetun keräämä voimavara oli Counsel, the monthly Journal of the Bar of England and Wales. Lehti on suurelta osin asianajajien kirjoittama, ja se on asianajajille sama kuin ITI: n tiedote on kääntäjille, ja siinä on kohtia, joilla on merkitystä kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita laista.

kuinka toimiva oikeudellinen käännös voi/pitäisi olla?

Lakikäännös on ”perimmäinen kielellinen haaste, jossa yhdistyvät kirjallisen kääntämisen kekseliäisyys ja teknisen kääntämisen terminologinen tarkkuus”, Łucja Biel Varsovan yliopistosta totesi aloittaessaan lainauksella Harveysta (2002), mutta se on kuitenkin äärimmäinen älyllinen palkinto.

Łucjan verstas oli vuoristorataa läpi kentän ylä-ja alamäkien. Ensinnäkin haasteet, jotka voidaan luokitella oikeusjärjestelmäkohtaisiksi (esim. oikeudellisten termien ristiriidat ja erot oikeusjärjestelmien välillä), Kielikohtaiset (esim.kielten semanttiset erot) ja käännöskohtaiset (esim. kaksikielisen käsittelyn rajoitteet, kuten puuttuminen, yksinkertaistaminen ja selittäminen). Englannin kielelle tai sen ulkopuolelle käännettäessä oikeudellinen käännös on siis usein kahden kielen ja kahden oikeusjärjestelmän välinen toimenpide (Englannin ja Walesin tuomarin säätämä tapaoikeus-joka on tärkeä ennakkotapauksille – ja Euroopan mantereen Siviilioikeus – joka antaa enemmän painoarvoa säädöksille), jota Euroopan unionin lainsäädännön yhdenmukaistaminen ehkä hieman lieventää.

keskustelu tarkkuudesta luonnollisuuteen nähden käytiin läpi, ja valtuutetuille esitettiin selkeitä viittauksia, joissa viitattiin siihen, miten tärkeää on, että oikeusturvassa tarkkuus menee tyylin edelle, toisin sanoen sisältö muodon edelle.

suurin osa oikeudellisista käännöksistä on ei-arvovaltaisia – niissä kerrotaan vain lähdetekstin sisällöstä – mutta kääntäjien on luonnollisesti tärkeää tietää, milloin laillisen käännöksen on tarkoitus olla arvovaltainen, koska kohdetekstit ovat yhtä todistusvoimaisia kuin lähdetekstit ja lain voimalla suojattuja, kuten monikielisissä maissa ja järjestöissä.

šarčevićin mukaan ihanneoikeuskääntäjällä tulisi olla: perusteellista tietoa juridisesta terminologiasta ja juridisesta päättelystä lähde-ja kohdeoikeusjärjestelmien välillä; kyky ratkaista oikeudellisia ongelmia, analysoida lakitekstejä ja ennakoida tekstin konstruaalisuutta sekä valmiudet laatia ja tuntea vertailevaa oikeustiedettä ja vertailumenetelmiä. Valitettavasti tällainen kääntäjä ei ole, tai ainakin on epätodennäköistä, olemassa. Siksi tarvitaan elinikäistä oppimista.

lainopillisten kääntäjien pätevyyden osalta mainitsen ihanteellisena esimerkkinä sen, että hakijat voivat suorittaa oikeustieteellisen moduulin, jos heillä ei ole oikeustieteellistä tutkintoa.

Łucja ryhtyi käsittelemään joitakin oikeudellisia käännöksiä koskevia näkökohtia, joita meidän on otettava huomioon, kuten synonyymien laaja käyttö (esimerkiksi ”par/nominal/face value”), termien oikeudellinen ja puolilainsäädäntö, siviili-ja rikosoikeudellisen menettelyn terminologian vaihtelu, maantieteelliset vaihtelut (Yhdistyneen kuningaskunnan laki vastaan Yhdysvaltain laki tai jopa englannin ja Walesin laki vastaan Skotlannin laki), termit ja niiden kollaatit (kuten kanteen nostaminen ja oikeusjutun nostaminen). Valtuutetuille esiteltiin esimerkkejä asetetusta lakikaavasta (esim. in witness whereof), vastaava kaava, joka todennäköisimmin on olemassa kohdekielellä ja olisi etsittävä.

englanninkielisen oikeuskielen erikoisempi piirre on toistot, kuten ”by and between”, ”terms and conditions” ja ”any and all”; englannin kieleen kääntäjien tulisi siksi olla tietoisia tällaisista ilmiöistä ja käyttää niitä niiden mukaisesti. Toisaalta englanninkielisten kääntäjien on tunnistettava ne ja todennäköisesti yksinkertaistettava niitä kohdekielellään, koska mannermaiset järjestelmät välttävät synonyymia ja tarpeeton käännös olisi mannermaiselle lakimiehelle hämmentävä. Lakienglanninkielisen navigoinnin elementit otettiin myös esille, ja lakienglanninkääntäjien tulisi ymmärtää sellaisten termien kuin ”hereinafter” ja ”therefore” merkitys ja oikea käyttö.

toinen tyylin perustekijä oikeuskielessä on disjunktiivisen syntaksin käsittely ja semanttisten yksiköiden tilaaminen loogisesti. Tämä koskee ensisijaisesti prepositionaalisten lausekkeiden sovittamista niihin substantiiveihin ja verbeihin, joihin ne viittaavat, kuten ”toimeksisaajan suorittama tilauksen vastaanottaminen”, joka on loogisempi kuin ”toimeksisaajan suorittama tilauksen vastaanottaminen”, ja jälkimmäinen kuulostaa siltä kuin toimeksisaaja kuuluisi Harry Potter-kirjojen Feeniksin ritarikuntaan.

tämän jälkeen seminaarissa käsiteltiin juridisen kääntämisen strategioita ja tekniikoita, nimittäin vastaavuuskysymystä: funktionaalista, Deskriptiivistä vai kirjaimellista?

funktionaalinen ekvivalenssi on tarkoituksenmukainen silloin, kun kahden oikeusjärjestelmän välillä on kaksi samanlaista tai samankaltaista oikeuskäsitettä (kuten ”henkirikos”) ja se voidaan ratkaista likiarvolla, joka on lähdetermi. Monet tutkijat pitävät tätä ihanteellisena ratkaisuna sen kommunikatiivisen arvon vuoksi.

deskriptiivinen ekvivalenssi vaatii kohdekielissä lakitermin ja muuttaa sitä selventääkseen eroa, mikä kuroo umpeen osaamisvajeen. Yksi esimerkki olisi Saksan ”Prokuristin” kääntäminen ”valtuutetuksi allekirjoittajaksi” tai ”rekisteröidyksi valtakirjan haltijaksi”.

kirjaimellinen ekvivalenssi on nimensä mukaisesti sanatarkka käännös, kalkki tai lainakäännös. Tätä tekniikkaa pidetään hyväksyttävänä, kun merkitys on riittävän läpinäkyvä, se vastaa toiminnallista vastinetta ja kun se ei ole väärä ystävä, kuten puolalainen ”użytkowanie wieczyste”, joka on käännetty termillä ”perpetual usufruct”, joka on englanninkielinen termi, jota vain puolalaiset lakimiehet käyttävät kuvaamaan julkisen maanvuokrauksen puolankielistä versiota.

lopuksi tarkastelimme oikeudellisen kääntämisen kehitystä, erityisesti sitä, että kysynnän odotetaan lisääntyvän merkittävästi EU: n kansalaisten liikkuvuuden ja oikeudesta kääntämiseen ja tulkkaukseen rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun EU: n direktiivin täytäntöönpanon vuoksi. Tähän liittyy muistien, kuten DGT: n käännösmuistin ja terminologiatietokantojen, kuten IATE: n ja UNTERMIN, kehittäminen. Hälventääkseen pelkoja Łucja vakuutti, että laillisia kääntäjiä tuskin korvataan konekääntäjillä ja jälkitoimittajilla lähiaikoina, ei vähiten luottamuksellisuuskysymysten ja ohjelmistojen kouluttamiseen tarvittavan rinnakkaiskorporaation puutteen vuoksi.

Julietten puheen loppupäätelmän tavoin Łucja tarjoaa joitakin toimintapisteitä, joiden avulla kääntäjät voivat erikoistua lakiin: lisätä tietoa oikeusjärjestelmien lähteestä ja kohteesta, terminologiasta, fraseologiasta ja tyylistä.

käännökset EU: lle: making the impossible possible

in his overview of legal translation within the context of the European Union, Vilelmini Sosoni esitteli joko rakastetun tai todennäköisesti vihatun euronkielen ilmiön kulttuurien välisen kuilun kaventamisessa ja uusien ja yleiseurooppalaisten käsitteiden ilmaisemisessa neologismien (vastaperustettujen leksikaalisten yksiköiden, kuten ”flexicurity”, tai olemassa olevien leksikaalisten yksiköiden, jotka saavat uuden merkityksen, kuten ”avoliitto”) ja lainojen (sanojen käyttöönotto yhdestä kielestä toiseen, kuten ”stagiaire”, ”komitologia” ja ”kolmas maa”, Kaikki ranskankielisiä).

jälleen kerran korostettiin tietoisuutta yleisoikeuden ja yksityisoikeuden käsitteiden periaatteista, mutta myös tässä yhteydessä vaaditaan perusteellista tietoa EU: n toimielimistä, päätöksenteosta ja oikeudellisista puitteista.

valtuuskunnan jäsenet omaksuivat intertekstuaalisuuden käsitteen, eli ajatuksen siitä, että useimmat EU: n tekstit tunnustetaan riippuvaisiksi muista asiaankuuluvista teksteistä, minkä vuoksi monissa teksteissä viitataan muihin päätöksiin, direktiiveihin ja niin edelleen.

yksi paljastus tuli, kun Vilelmini selitti, miten EU-lainsäädännössä ei mainita termiä käännös; käännöksiä kutsutaan pikemminkin kieliversioiksi kielellisen tasa-arvon periaatteen vuoksi, jonka mukaan kaikki EU: n viralliset kielet ovat yhtä tai yhtä todistusvoimaisia.

lakimieslingvistin ajatuksia

lakimies-lingvisti Richard Delaney pyöräytti päivän esittämällä joitakin yleispäteviä ideoita, joilla oli ihastuttava nokkeluus, ennen kaikkea asiakaspalvelussa – eli älä kohtele asiakkaita kuin idiootteja ja vaikeroi heistä Facebook – ryhmissä, vaan ole avulias ja mene ylimääräiselle mailille – ja aseta hinnat-ei kilpaile hinnoilla juridisessa käännöksessä varsinkaan.

Yhteenveto

ei olisi reilua väittää, että vuonna 2015 kääntäjille suunnattujen CPD-kurssien ja-koulutuksen määrä olisi huono, mutta voimme kuitenkin kyseenalaistaa sen laadun. Tämä koko päivän symposiumi oikeudellisesta kääntämisestä oli yksi laadukkaimmista ja parhaiten vastinetta rahalle (£95) ammatillisista tapahtumista, joihin olen koskaan osallistunut.

täynnä käytännöllistä ja konkreettista tietoa, ja vailla teoreettista pöyhkeyttä, joka hallitsee monia CPD-tapahtumia nykyään, olen tullut pois konferenssista täytettyäni kaksi tavoitetta, jotka aioin: ymmärtää ensisijaiset tekniikat puuttua oikeudellisia käännöksiä ja tunnistaa resursseja pitkän aikavälin koulutusta erikoistunut oikeudellinen käännös, ja sitten joitakin.

jos harkitset erikoistumista lakikäännöksiin ja haluat tietää enemmän siitä, mitä tästä tapahtumasta on opittu, tai olet ehkä jo kokenut lakikäännös ja yhdyt tai vastustat joitakin edellä mainittuja ajatuksia, jätä viesti alle.

Author bio

Lloyd Bingham MITI pyörittää Capital Translationsia Cardiffissa, Walesissa. Hän työskentelee Hollannista, Saksasta, Ranskasta ja espanjasta englannin kieleen erikoistuen liiketoimintaan, markkinointiin, teknologiaan ja koulutukseen.

Lloyd on puhunut erilaisissa kääntämisen ammattistandardeja käsittelevissä konferensseissa ja toimii tuutorina ITI: n aloittaessa Freelance-Kääntäjäkurssin.