• Articles
• admin

The Beatles ja The Rolling Stones kohtasivat ensimmäisen kerran 57 vuotta sitten sunnuntaina (14.huhtikuuta 1963). The Beatles oli kuullut yhtyeestä Lontoossa suusanallisesti ja oli yleisössä Station Hotelin Crawdaddy-klubilla The Stonesin keikalla Richmondissa. Pian tämän jälkeen George Harrison suositteli henkilökohtaisesti, että Decca Records — sama levy — yhtiö, joka oli välittänyt Beatlesin-allekirjoittaisi sopimuksen vielä tuntemattoman Stonesin kanssa.

vuonna 1988, kun Mick Jagger nosti The Beatlesin Rock and Roll Hall of Fameen, hän muisteli ensisilmäyksellä yhtyettä lavalla, muistaen, että: ”soitimme pientä klubia Richmondissa ja näin edessäni, siellä he olivat — FAB FOUR. Nelipäinen hirviö. He eivät menneet minnekään yksin. Ja heillä oli päällään mitä kauneimmat pitkät, mustat nahkaiset trenssitakit.”Jagger vitsaili, että” ajattelin itsekseni, että jos minun on opittava kirjoittamaan lauluja saadakseni sellaisen,niin teen sen.””

rock-lehdistössä kilpailijoiksi ristityt kaksi yhtyettä olivat itse asiassa hyvin läheisiä. John Lennon ja Paul McCartney kirjoittivat The Stonesin toisen singlen ”I Wanna Be Your Man”, jonka the Stones valitsi avausnumerokseen viime joulukuussa 50 & Counting-keikkojensa aloituksessa. Koko 60-luvun ajan McCartney ja Jagger koordinoivat levyjulkaisuaikataulujaan ja porrastivat julkaisujaan, jotta heillä ei olisi päällekkäisiä hittejä, mikä pakottaisi fanit valitsemaan yhden yhtyeen ylitse muiden.

Keith Richards oli Beatlesin välitön fani ja ystävä. Hän myöntää, että manageri Andrew Loog Oldhamin selonteon seuraaminen siitä, että Stonesista tulee rakastettavien ”Moppitoppien” vastakohta, oli nerokasta ja tärkeää erottaessaan Stonesin kaikista muista brittiläisistä beat-yhtyeistä, jotka seurasivat Beatlesin vanavedessä.: ”Bändien välillä ei ollut kilpailua sinänsä, y’ know-mutta suuremmassa maailmassa Beatles oli ”Fab Four”, y ’ know? Kuten sanoin, hänellä on valkoinen hattu. Ainoa paikka, minne mennä, on pitää mustaa hattua. Samaan aikaan olimme aika luontevia, ja luulen, että emme oikeastaan tehneet muuta kuin ”showbiz” itse ylös.”

Mick Jagger myönsi, että The Beatles ’ avasi kaikki ovet The Stonesille elvyttämällä musiikkibisneksen 60-luvun alussa: ”He olivat molemmat kilpailijoita ja he olivat myös, tarkoitan, he olivat myös näyttämässä tietä, ’koska he olivat ensimmäiset tällaista. . . He olivat tavallaan edelläkävijöitä monella tavalla, ja he menivät ensin Yhdysvaltoihin, he näyttivät tietä, he olivat suuria kansainvälisiä tähtiä — koska Englannissa useimmat ihmiset eivät ole koskaan olleet tähtiä Englannin ulkopuolella. Sinulla oli pieni laastari, ja se oli siinä. Beatles näytti, että sinusta voi tulla iso kansainvälisesti.”

rumpali Charlie Watts muisti, että niin suureksi kuin The Rolling Stones kasvoi, he eivät koskaan tunkeutuneet globaaliin psyykeen samalla tavalla kuin The Beatles: ”The Beatles, The phenomenes of them was something other. Mutta en usko, että voisi laittaa samanlaista hulluutta kuin heillä oli menossa (Rolling Stonesissa). Luulen, että oli konsertteja, joissa sinä ilmestyit paikalle ja soitit, mutta tarkoitan yleensä, että jokainen vitsi televisiossa oli Beatle — vitsi, tai jotain-tai Brady Bunch sanoisi ’olen menossa (Beatle-konserttiin). Sillä tasolla.”

vuonna 2005, kun The Stones esiintyi Super Bowlin puoliaikaesityksenä vuotta McCartneyn jälkeen, hän toisti Lennonin vuonna 1970 antaman lausunnon, jonka mukaan The Stones teki kaiken, mitä Beatles vuotta myöhemmin teki: ”It’ s not bitchy, but if you look at the career of The Beatles and the Stones, they always do stuff a year after we do. Joten teemme Sgt. pepperin ja noin vuotta myöhemmin he tekevät Satanic Majestiesin, he tekevät psykedeelisen albuminsa. Beatles tulee Amerikkaan, noin vuotta myöhemmin Stones tekee. Pidän siitä. He pitävät muotonsa.”

vuosikymmenten aikana The Beatlesin ja The Stonesin suhde on ollut sekä henkilökohtainen että ajoittain ammattimainen:

The Beatlesin sisäpiiriin 60-luvun puolivälin ”Swingin’ London”-klubilla kuuluivat Jagger, Keith Richards, Brian Jones ja The Animalsin Eric Burdon.

George Harrison oli Keith Richardsin luona juuri ennen Jaggerin ja Richardsin pahamaineista vuoden 1967 huumeratsiaa.

Jagger ja Richards osallistuivat useisiin Beatles-levytyssessioihin, muun muassa yhtyeen ”a Day in the Life” – kappaleen legendaariseen orkesterisoundiin.

vuonna 1967 The Stonesin edesmennyt toinen perustaja Brian Jones soitti saksofonia The Beatlesin kappaleella ”You Know My Name (Look Up the Number), joka julkaistiin lopulta vuonna 1970 b-puolena albumille ”Let It Be.”

Lennon ja McCartney antoivat taustalaulun The Stonesin vuoden 1967 singlelle ”We Love You”, ja Jagger teki vastapalveluksen osallistumalla ”All You Need Is Love” – maailmanlaajuiseen satelliittilähetykseen.

samana kesänä Jagger ja hänen tyttöystävänsä Marianne Faithfull matkustivat Beatlesin kanssa Walesin Bangoriin Viikonloppuluennolle Maharishi Mahesh-joogin kanssa. Siellä Beatles sai tietää managerinsa Brian Epsteinin kuolemasta. Noihin aikoihin The Beatles ja The Stones pyörittelivät ajatusta oman yhteisen levy-yhtiön perustamisesta.

John Lennon teki ensimmäisen sooloesiintymisensä The Stonesin joulukuussa 1968 nauhoittamassa Rock And Roll Circusta esittäen ”Yer Bluesin” the Plastic Mac-nimisen hätävara-yhtyeen kanssa, johon kuuluivat Keith Richards bassossa, Eric Clapton kitarassa ja Jimi Hendrix Experiencen Mitch Mitchell rummuissa. Vuonna 1969 yhtyeillä oli lyhyen aikaa yhteinen manageri, amerikkalaissyntyinen kirjanpitäjä Allen Klein.

heinäkuussa 1969 Paul ja Jaggeriin aikoinaan romanttisesti yhdistetty Linda McCartney olivat The Stonesin comeback-keikalla Lontoon Hyde Parkissa. Juuri kyseisellä keikalla the Stones kantaesitti uuden singlensä ”Honky Tonk Women”, jonka huhuttiin olevan osittain Lindan inspiroima, joka legendan mukaan oli ” The divorcee in New York City.”

vuonna 1971 sekä McCartney että Ringo Starr — jotka eivät olleet puheväleissä — osallistuivat Mick ja Bianca Jaggerin häihin St. Tropezissa.

Lennon ja Jagger tekivät useita kertoja yhteistyötä studiossa. Vuonna 1973 Jagger lisäsi kitaraa Yoko Onon Approximately Infinite Universe-albumille, ja vuonna 1974 Lennon teki Jaggerista version, joka laulaa kappaleen ”Too Many Cooks”, joka on vasta julkaistu.

vuonna 1979 Ringo Starr ja entinen Stones-basisti Bill Wyman esiintyivät yhdessä Jerry Lewisin Muscular Dystrofy Telethonilla.

vuonna 1981 Stonesin kitaristi Ron Wood oli mukana tuottamassa useita kappaleita Starrin Stop And Smell the Roses-albumille. Myös Keith Richards osallistui sessioihin.

vuonna 1986 McCartney esiintyi lavalla Jaggerin ja David Bowien kanssa soittaen akustista kitaraa Princen Trust-konsertin aikana, kun pari esitti hittinsä uudelleenfilmatisoinnin ”Dancing in the Street. Suoritukseensa tyytymätön Jagger ei antanut hänen ja Bowien osuuden tuulettaa Amerikassa.

Julian Lennon esiintyi Keith Richardsin kanssa vuonna 1986 Chuck Berryn 60-vuotissyntymäpäiväkonserttielokuvan ” Hail! Hail! Rokataan. Myöhemmin hän levytti cover-version Stones 1967-hitistä ”Ruby Tuesday. Hänen veljensä Sean Lennon yhdistettiin hetkeksi romanttisesti Mick Jaggerin tyttäreen Elizabeth Jaggeriin.

Keith Richardsin vuonna 2010 julkaisemassa omaelämäkerrassa hän paljasti, että hän ja McCartney olivat itse asiassa solmineet aiemmin tällä vuosikymmenellä alkaneen läheisen ystävyyden.

vuonna 2012 Paul McCartney — yhdessä Rod Stewartin kanssa — toimi Ron Woodin bestmanina tämän häissä Sally Humphreysin kanssa.

27.maaliskuuta 2013 Wood ja McCartney liittyivät McCartneyn pojan James McCartneyn kanssa lavalle tämän esiintyessä Lontoon Ambassador Clubilla.

viimeksi, 15. helmikuuta 2015, Keith Richards esitteli Paul McCartneyn esityksen ”Maybe I’ m Amazed ” NBC: n Saturday Night Live – 40th Anniversary Specialissa.

. . . Ja vuonna 1966:

huhtikuun 14. päivänä 1966 The Beatles levytti 12. Yhdysvaltain listansa Topperin ” Paperback Writer.”Kappale, joka nauhoitettiin yhtyeen Revolverisessioiden aikana, oli ensimmäinen, jossa oli näkyvästi Paul McCartneyn Rickenbacker-bassokitara johtosoittimena.

The Beatlesin legendaarinen insinööri, edesmennyt Geoff Emerick kertoi ajatelleensa, että mic’ ING McCartneyn basson kaiuttimella hän voisi murtaa uusia uria sen kanssa, miten basso soi radiossa: ”joten teoriani oli, että jos kaiutin voi työntää basson ulos, niin kaiutin voi ottaa sen takaisin sisään. Ja käyttää kaiutinta liikkuvana mikrofonina, ja juuri niin tein. Ja siinä oli tiettyä pyöreyttä ja täyteläisyyttä.”

”Paperback Writer” ei ollut mukana revolverilla, vaan se julkaistiin yhtyeen kevätsinglenä. Se nousi listojen kärkeen kahdeksi viikoksi keväällä ja alkukesällä 1966. Se oli ainoa kappale heidän nykyisistä sessioistaan, joka otettiin mukaan vuoden 1966 kiertueelle, joka osoittautui heidän viimeisekseen.

McCartney herätti kappaleen henkiin vuonna 1993 ja soitti sen uudella maailmankiertueellaan. Kappale sisältyi lopulta saman vuoden Paul Is Live-albumille. ”Paperback Writer” — nyt mukana McCartney johtaa kitaraa ja myös laajennettu coda-on nyt hänen nykyinen Konsertti kierto ja esillä 2009 Good Evening New York City live album.