13 joulukuun, 2021

1215 sarvikuonoa teurastettiin Etelä-Afrikassa vuonna 2014

salametsästäjien määrä: Etelä-Afrikan sarvikuonokanta saattaa olla vähenemässä ensimmäistä kertaa 100 vuoteen

salametsästäjät tappoivat mustan sarvikuonon. Kuvaaja: salametsästyksen vastainen partio/liikenne.
salametsästäjien tappamat Mustasarvikuonot. Kuvaaja: salametsästyksen vastainen partio/liikenne.

1,215: sen verran sarvikuonoja teurastettiin viime vuonna Etelä-Afrikassa sarvien takia. Määrä on toinen vuotuinen ennätys-seitsemäs peräkkäin-topping viime vuoden yhteensä 195 sarvikuonot. Etelä-Afrikassa asuu suurin osa maailman sarvikuonoista (noin 80 prosenttia), ja siksi se on laittoman salametsästyksen keskus, joka alkoi kiihtyä vuonna 2008 vuosien armahduksen jälkeen. Tilanne on muuttunut niin pahaksi, että asiantuntijoiden mukaan Etelä-Afrikan sarvikuonokanta saattaa olla laskussa ensi kertaa sataan vuoteen.
Etelä-Afrikan ympäristöministeri Edna Molewa nimitti lukuja ”huolestuttavan suuriksi” ja lisäsi, että ”sarvikuonon sarvien järjestäytynyt kansainvälinen laiton kauppa heikentää ponnistelujamme.”
sarvikuonot ovat maailmanlaajuisesti kohteina sarviensa vuoksi, joiden uskotaan olevan lääkinnällisiä joissakin Aasian maissa, vaikka tieteellinen tutkimus on osoittanut, ettei sarvikuonon sarvista ole parantavaa hyötyä. Mutta kauppa on nyt niin tuottoisaa, että jotkut ovat valmiita vaarantamaan henkensä tappaakseen sarvikuonon sarvesta, joka on arvokkaampi mustassa pörssissä kuin kulta painon mukaan.
salametsästäjät käyttävät myös yhä kehittyneempiä varusteita, kuten pimeänäkölasit ja pitkän kantaman aseet. Useimmissa tapauksissa salametsästäjät ampuvat sarvikuonon ja sahaavat sen sarven irti, joskus sen koko naaman kanssa-ja usein eläimen vielä eläessä. Tämän jälkeen sarvikuonot jätetään vuotamaan kuiviin.

sarvikuonojen salametsästys vuosina 2005-2014. Kaavio kohteliaisuus TRAFFIC.
sarvikuonojen salametsästys vuosina 2005-2014. Kaavio kohteliaisuus TRAFFIC.

kaksi kolmasosaa Etelä-Afrikassa viime vuonna salametsästetyistä sarvikuonoista—827 yksilöä—tapettiin Krugerin kansallispuistossa, joka on rönsyilevä, maailmankuulu suojelualue, joka on lähes Israelin kokoinen. Puisto rajautuu Mosambikiin, joka on sallinut salametsästäjien ylittää rajan, tappaa sarvikuonon ja ylittää sen laittomilla saalisrajoituksillaan yhdessä yössä.
uusia toimia Etelä-Afrikan kriisin ratkaisemiseksi on toteutettu muun muassa siirtämällä yli 100 sarvikuonoa salametsästysalueiden ulkopuolelle turvallisemmille alueille, myös ulkomaihin. Turvallisuussyistä Etelä-Afrikka ei kerro minne. Mutta Molewa sanoi: ”tavoitteenamme on luoda sarvikuonojen linnoituksia, alueita, joilla sarvikuonoja voidaan tuottaa kustannustehokkaasti.”
silti Etelä-Afrikkaa on arvosteltu siitä, ettei se ole tehnyt tarpeeksi pahenevan sarvikuonokriisinsä ratkaisemiseksi, samoin kuin kuluttavia maita kuten Vietnamia ja Kiinaa.
”vahvan poliittisen tahdon ja aktiivisen johtajuuden puute hallitukselta, naapurimaalta Mosambikilta ja keskeisiltä Aasian mailta on edelleen vakava este tämän kriisitilanteen kääntämiselle”, sanoi David Newton, villieläimiä vastustavan kaupparyhmän, East and Southern African branch of Trafficin johtaja.
TRAFFIC totesi, että korruptio, oikeudenkäynnin viivästyminen ja hallituksen sisäinen kinastelu pahentavat Etelä-Afrikan kriisiä. Lisäksi Etelä-Afrikan hallitus on kansalaisjärjestön mukaan lähettänyt ristiriitaisia viestejä erityisesti jättämällä osallistumatta viime vuonna Lontoossa pidettyyn villieläinten salakuljetuskokoukseen ja jättämällä allekirjoittamatta kokouksen tuloksena syntyneen niin sanotun ”Lontoon julistuksen”. Seurantakokous pidetään Kasanessa Botswanassa maaliskuussa.
ratkaisuja kriisiin on asiantuntijoiden mukaan monia, mutta monimutkaisia. Jotkut asiantuntijat ovat keskittyneet tehostamaan valvontaa militarisoimalla joitakin sarvikuonoalueita; toiset ovat vaatineet ankarampia rangaistuksia ja nopeampia syytteitä salametsästyksestä kiinni jääneille; kun taas monet ovat sanoneet, että Itä-Aasian kulutuskysyntään on vastattava. Kiistanalaisempiin ajatuksiin kuuluu sarvikuonon sarvikaupan laillistaminen, jolloin johtajat voisivat poistaa sarvikuonon sarvet-eläintä tappamatta-ja myydä ne. Mutta useimmat luonnonsuojelijat sanovat, että tämä vain lietsoisi tulta.
Matthew Lewis WWF: stä sanoi, että Etelä-Afrikan uusi ennätys ”osoittaa vaikeustason, joka liittyy sarvikuonojen salametsästyksen kaltaisen monitahoisen ongelman käsittelemiseen.”
”täytäntöönpano on ratkaisevaa tappojen määrän vähentämisessä, jotta salametsästys nähdään vakavana rikoksena, jolla on vakavat seuraukset”, Lewis sanoi. ”Tämä tarkoittaa vankilatuomioiden korottamista ja poliittisen ja rahallisen tuen lisäämistä täytäntöönpanotoimille. Samanaikaisesti meidän on nopeasti hillittävä sarvikuonon sarvituotteiden kuluttajakysyntää Aasiassa – tai tämä ongelma vain pahenee kasvavan aasialaisen keskiluokan myötä.”
hän lisäsi, että ” yhteisön osallistuminen on avain sarvikuonojen pitkän aikavälin selviytymiseen, ja meidän on edelleen pyrittävä löytämään konkreettisia kannustimia, joiden avulla yhteisöt voivat hyötyä suojelusta.”Esimerkiksi Namibian kaltaisilla mailla on ollut suuria menestyksiä kotiviljelyohjelmilla, joissa paikalliset yhteisöt ovat voimakkaasti mukana, muun muassa tarjoamalla työpaikkoja ja tuloja sarvikuonoista.

miten mustasarvikuonot ja paikalliset yhteisöt auttavat toisiaan Namibiassa

(01/07/2015) Afrikan sarvikuonot ovat kriisissä. Niiden sarven salametsästys on johtanut tuhansien eläinten kuolemaan ja ajanut mantereen kaksi lajia—valkoisen ja mustan sarvikuonon—seinää vasten. Kriisistä huolimatta sarvikuonojen alueella on kuitenkin taskuja, joissa salametsästys on edelleen harvinaista ja sarvikuonot elävät verrattain rauhattomina. Yksi sarvikuonojen kirkkaimmista paikoista onkin Namibiassa.

sitten niitä oli viisi: sarvikuonojen kuolema siirtää lajeja lähemmäs sukupuuttoa

(12/15/2014) ikään kuin uutinen sarvikuonoille ei voisi pahentua: tänä viikonloppuna Angalifu kuoli San Diegon eläintarhassa. 44-vuotias Angalifu oli urospuolinen valkosarvikuono, ja hänen kuolemansa tarkoittaa, että vain viisi alalajia on jäljellä planeetalla. Angalifun kuolema, jonka pitäjät epäilevät olleen vain vanhuus, seuraa pian sen jälkeen, kun toinen Pohjoinen valkoinen sarvikuono, Suni, kuoli lokakuussa.

sarvikuonojen luonnonsuojelija kuollut 87

(12/04/2014) eteläafrikkalainen luonnonsuojelija Ian Player on kuollut 87-vuotiaana.

onko vankeudessa lisääntyvä sumatransarvikuono viimeinen oljenkorsi?

(12/03/2014) sumatransarvikuono on kuolemaisillaan sukupuuttoon, joten vaihtoehdot ovat vähissä. Indonesiasta ja Malesiasta kotoisin oleva sumatransarvikuono on vähentynyt 30 viime vuoden aikana arviolta 800 yksilöstä enää 75: een. Tähän mennessä on järjestetty kolme tapaamista vuosina 1984, 1993 ja 2013, joissa jokaisessa on pyritty kehittämään politiikkaa, joka mahdollisesti pelastaisi tämän kriittisen lajin.

sarvikuono, gepardi voitti maailman parhaan kamera-ansakuvakilpailun

(12/02/2014) kaksi suurta—ja uhanalaista-nisäkästä nappasi vuoden 2014 ykköspalkinnot maailman suurimmassa kamera-ansakuvakilpailussa: mustasarvikuono ja Aasialaisgepardi. Upea otos mustasarvikuonosta yöllä Sambiassa-valokuva voitti kokonaiskuvakilpailun, kun taas kuva superharvinaisesta aasialaisesta gepardista Iranissa vei huippututkimuksen palkinnon.

Meet the world ’ s most wanted environmental criminals

(11/26/2014) the recent efforts to ramp up action against environmental crime, INTERPOL on nostanut esiin yhdeksän karkulaista, jotka ovat rikkoneet muun muassa laittomaan hakkuuseen, salametsästykseen ja villieläinkauppaan, laittomaan kalastukseen ja jätteiden kaatamiseen liittyviä lakeja.

Uusi veriennätys: 1 020 Etelä-Afrikassa tapettua sarvikuonoa

(11/24/2014) Etelä—Afrikka on ylittänyt viime vuoden karmean teurastettujen sarvikuonojen ennätyksen—1 004-yli kuukausi ennen vuoden loppua. Etelä-Afrikan Ympäristöministeriö kertoi tiedotteessaan 20. marraskuuta, että tähän mennessä on tapettu 1 020 sarvikuonoa.

konfliktien lietsoma metsäkato, salametsästys Assamissa jatkuu aselevosta huolimatta

(11/19/2014) Koillis-Intiassa on lähes 44 prosenttia maan tiheistä metsistä, ja siellä on yksi maailman biodiversiteettialueista. Alue kuitenkin menetti vuosina 2001-2012 noin 548 440 hehtaaria puustoa—yli 3 prosenttia. Assamin Sonitpur on kärsinyt erityisen paljon, kun ihmiset tulvivat alueelle ja raivasivat metsää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.